En muista, milloin olen Mirva Nikusen ensimmäisen kerran tavannut, mutta ratkaisevan tärkeä henkilö elämässäni hänestä tuli muutamia vuosia sitten, kun hän alkoi seurustella pitkäaikaisen rakkaan ystäväni kanssa. Joskushan "kavereiden uudet kumppanit" jäävät eräänlaisiksi kohteliaisuustutuiksi, mutta joskus niistä tulee henkiystäviä ja todella tärkeitä ihmisiä. Mirva Nikusesta on näiden viime vuosien aikana tullut minulle sellainen.
Mirva Nikusen seura tuntuu minusta eräänlaiselta lämpimässä ja ymmärtäväisessä aikuisen kyynisyyden meressä uimiselta. Mirva on aidosti empaattinen ja rakastava ihminen, mutta hänen vähäeleisessä ja välillä sarkastisessa (jos kohta myös itseironisessa) tavassa ilmaista rakkautensa ihmisiin ja elämään on jotain, joka vain tuntuu minusta kotoisalta. Elämää ja läheisiään voi syleillä olematta aina pakotettu hymy huulilla! Heikompina hetkinä en useinkaan kaipaa pirteitä piristäjiä, vaan juurikin Mirva Nikusen vinoa hymyä ja maalinsa löytäviä lausuntoja meidän ikäistemme ja kaltaistemme ihmisten elämästä.
Kuitenkin Mirva eroaa minusta siinä tärkeässä suhteessa, että hän on sydämeltään maailmanmatkaaja ja surffailee koskia Malesiassa samaan aikaan, kun minä googletan Wikipedia-artikkeleita samaisista koskista. Hän yksinkertaisesti tekee monia asioita, joita en koskaan uskaltaisi itse tehdä. Mutta hän ei ole tyyppiä, joka kerskuisi maailmanmatkoillaan, vaikka on harjoittanut niitä enemmän kuin juuri kukaan läheinen ystäväni. Hän pyytää anteeksi, että on laittanut Facebookiin mukamas liikaa kuvia jostakin paikasta, jossa en koskaan tule itse käymään.
On luvallista ja sallittua toimia toisinkin, mutta Mirva Nikunen toimii ja ajattelee näin, ja se on tärkeä syy siihen, että pidän hänestä niin paljon.
Onhan meillä kohtalonyhteyskin. En usko horoskooppeihin, mutta sama syntymäpäivä tarkoittaa melkoisella varmuudella yhteisiä juhlia tulevaisuudessakin. En valita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti