Punatukkainen Kati! Elämä ei olisi yhtä täydellistä ilman Kati Ahokasta: Dingon, jänis- ja koiraeläinten ja Myllypuron suurta rakastajaa. Eleganttia daamia, joka on koulutettu autonasentaja. Väitän maailman ja maamme kaipaavan juuri Katin kaltaisia ihmisiä. Jotkut tekevät sitä, mihin stereotyypit kannustavat - Kati tekee sitä mitä haluaa ja osaa vaikka mitä.
Vaikka Kati on Jämsästä kotoisin, yhdistyy hän mielessäni aina Myllypuroon, jossa on asunut ties kuinka kauan. Minäkin olen asunut siellä, mutta vain neljä kuukautta. Mutta Kati hankkiutui korkeimpien kerrostalojen ylimpiin kerroksiin ja voi niistä katsella koko kaunista kaupunkiamme. Hänellä on parveke, jolla vieraillessani tunnen lievää kauhua ja epävarmuutta siitä, haluanko hypätä vai en. Se parveke on helsinkiläisen Näsinneula. Kun seisoskelin siellä kesällä 2012, tehtyäni päiväreissun Ruisrockiin Pulpin keikalle, tunsin oloni aidosti epästabiiliksi - muistelin Jarvis Cockerinkin hankkiutuneen vaikeuksiin hyppäilemällä parvekkeilta.
Mutta Katin parveke on sen verran korkealla, että sieltä hyppäävän ihmisen nekrologi ehtii valmistua ennen alastuloa. Pidin kaiteesta kiinni ja luotin siihen, että Dingoa soitettaisiin. Sitä soitettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti