Tämä on vaihteeksi kirjoitus ihmisestä, jota en livenä voi sanoa tuntevani, vaikka joskus olemmekin ohimennen tavanneet. Facebookin välityksellä kommunikaatiota on ollut sitten aika paljonkin. On muutamia ihmisiä, joiden rooli elämässäni on tällä tavalla mielenkiintoinen: he edustavat minulle ennen kaikkea sparrauskumppaneita ja miksei sieluntovereitakin siellä virtuaalitodellisuudessa. Kun esitetään laiskoja väitteitä siitä, miten sosiaalinen media on muka jonkinlainen antiteesi ihmisten väliselle "oikealle" kanssakäymiselle, unohdetaan aina tällaiset ihmissuhteet. Kai niitä muillakin kuin minulla on?
Aktiivisen Facebook-kanssakäymisen puitteissa voi sitä paitsi oppia tuntemaan ihmisen aivan yhtä hyvin kuin tavatessaan häntä kasvokkain. Sukulaisuuden tai läheisen ystävyyden kaltainen suhde ei ehkä tällä tavoin ole mahdollista saavuttaa, mutta minulla on suuri määrä säännöllisesti kadulla vastaan käveleviä hyvänpäiväntuttuja, jotka koen tuntevani paljon huonommin kuin Paula Susitaipaleen. Ja kääntääkseni asian taas ympäri: tapaisin toki Paulaa mielelläni joskus "livenä", esimerkiksi juomapoliittis-kansanmusiikillisen hedonismin merkeissä. Kai tähän olisi ollut runsaasti mahdollisuuksiakin, jos varautuneisuudeltani ja valmiiksi olemassa olevien skenejen välttelyltäni olisin uskaltautunut "alan geimeihin". Olen kyllä jo periaatteessa päättänyt mennä ensi vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlille!
Tarkoitukseni tässä kirjoituksessa oli kuitenkin ennen muuta sanoa, että ihan Facebookinkin perusteella pidän Paula Susitaivalta aivan 5/5 -ihmisenä. Siihen on niin monia syitä, että on vaikea edes purkaa tätä hieman vaistonvaraista mielipidettä taustatekijöihinsä. Aloittaa voisi vaikka siitä, että kun ihminen on yhtä aikaa todella teräväpäinen, vilpittömän heittäytyvä ja hioutuneilla makunystyröillä varustettu, syntyy siitä perusyhdistelmä, jota on vaikea voittaa. Kun ihmisellä on esteettisen arvojohtajan tyylitaju, mieletön yleissivistys ja selvät ja suorasanaiset välit oman tunne-elämänsä kanssa, ollaan aika lähellä ihannetyyppiäni. Lisätään tuohon vielä täydellinen huumorintaju ja kiinnostus juuri oikeanlaisiin obskuriteetteihin... niin, siihen ei ole enää lisättävää.
Paitsi tietysti lapset. Facebookissani näkyy paljon lapsipäivityksiä, ja näin lapsettoman ja sellaisena toivon mukaan pysyvänkin ihmisenkin näkökulmasta todella suuri osa niistä on viihdyttäviä, koskettavia tai molempia. Parhaat lapsipäivitykset tulevat silti Paula Susitaipaleelta. Joukossa on useampia sellaisia, joita olen siteerannut baarinpöytäkeskustelun siinä vaiheessa, kun halutaan kertoa jokin todella hauska juttu. Ne ovat myös toimineet paremmin kuin useimmat vastaavat kertoelmani.
On vielä kaikenlaisia yksityiskohtia - Paulan suhde fasismia harrastelleisiin esi-isiinsä, hänen lyömätön tapansa käyttää capslockia - jotka täydentävät tätä kuvaa. Romaanihenkilöksi hän olisi liian arvaamaton ja moniulotteinen ollakseen uskottava. On tyydyttävä todellisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti